Kansainvälinen haaremi

Omassa kotikaupungissaan on vaikeaa ylläpitää suurta haaremia. Jos naisiltakin löytyy halukkuutta tapaamisille, on välillä monimutkaista perustella miksi aikaa järjestyy vain yhdeksi yöksi viikossa. Tämä toki tapauksissa jossa nainen ei tiedä olevansa yksi monista. Tietysti ongelmaa voi yrittää ratkaista etsimällä naisia joilla on itselläänkin paljon tekemistä ja menoja, mutta yhteisen ajan löytäminen voi muodostua suuremmaksi ongelmaksi.

Jos taasen pystyy operoimaan kansainvälisesti, avautuu monia uusia mahdollisuuksia. Pidän matkustelusta, vieraitten kielten opiskelusta, kulttuurieroihin perehtymisestä, lähes kaikesta siitä mihin ulkomailla pörrätessään törmää. Jo pelkästään paikallisen naisen iltakävelytys vieraassa maassa ja kaupungissa on jotain aivan muuta. Humua on herkästi ilmassa.

Märät päiväunet muistuttavat usein mahdollisuudesta laajentaa haaremia myös kotimaan ulkopuolelle. Voisihan jokaisessa kaupungissa jossa tulee tarpeeksi usein yövyttyä olla paikallinen prinsessa joka voisi läsnäolollaan ilahduttaa reissumiestä. Samalla saisi päivitettyä tietoa matkakohteesta ja kenties hieman tietoa muistakin paikallisista uutisista, mistä voi olla jopa suuremaa hyötyä.

Ahneeksi ei pidä ryhtyä, mutta muutaman kaukorakkauden varmaan kestäisi. Yhteydenpito kun muuten ei ole ongelma, messari ja tekstarit eivät tunne rajoja - jotenkin sähköinen yhteydenpito tuntuu myös mielekkäämmältä etäisyyden ollessa pidempi. Onhan hieman vinoutunutta meseillä päivästä toiseen naapurin emännän kanssa.

Ensimmäinen kuukausi

Blogini ensimmäinen kuukausi on takana. Olen pyrkinyt kirjoittamaan joka päivä. Kesäloma pienine reissuineen on välillä haitannut keskittymistä, mutta ehkä siirtyminen takaisin työn pariin helpottaa.

Kesäloman loppuhuipentumista odotellessa koin suurta tyydytystä voittaessani laiskuuteni ja saatunani jotain aikaiseksi. Viime viikonloppuna pääsin kuin pääsinkin pidemmin pyöräilemään. Palkinto olikin välitön, rantatie oli täynnä rullaluistelevia neitoja, erinomaisen hienoja yksilöitä oli lukuisia. Oli pakko ajaa sama pätkä pariin kertaan nautinnon pitkittämiseksi.

Neljäksi viimeiseksi lomapäiväksi pitäisi keksiä jotain hehkeää. Ehkä aika olisi kypsä treffeille?

Ja tärkein lopuksi: Kiitän kaikista kommenteista, toivottavasti saan niitä jatkossakin!

Muodokkuutta

Muodokkuutta, aivan kuten kauneuttakin, on mahdoton yksiselitteisesti määritellä. Jokaisella on omat ihanteensa ja mittarinsa. Useimmat muodokkuudesta puhuessaan tarkoittaa runsaalla läskillä höystettyjä DD-rintoja ja ahteria jota on vaikea normaalikaupan vaatteisiin mahduttaa. Itse puhuisin silloin muodottomista möhkäleistä.

Omaa silmääni hiveleviä muotoja edustaa loistavasti kaksoset Carol ja Darlene Bernaola. Nimet ehkä ei sano paljoakaan, mutta tammikuu 2000 ja pleikkarin keksiaukeama ehkä enemmän. Molemmat samoissa mitoissa, 170/50 toki. Googlettakaa ja tutkikaa.

Ihmiset ovat erilaisia. Kaikista ei nettopainoisinakaan olisi keskiaukeamalle. Vartalon muodot vaihtelevat, jollain on kapeutta yhdessä kohdassa, toisella toisessa. Joillain ei missään. Puhutaan painavista/paksuista luista ja vääränmuotoisesta lantiosta. Ylensyönnillä ja siiderin liiallisella litkimisellä rasvoittuneiden ei kuitenkaan tulisi katkeroitua. Se että itse tai kukaan kavereista ei ole, ei tarkoita että kukaan muu ei olisi.

Ja mikä tärkeintä, kaikkien ei tarvitse olla. Makuja on erilaisia. Ei minuakaan haittaa muutama läskikilo. Mutta 10-15 kilon lisäpaino alkaa jo etoa. Etoi minuakin, kun se oman kroppani kylkeen oli kiinnittynyt. Ja jotkut tykkäävät vielä isommista. "Rotevampi" kaverini (190/150) kertoi kerron miksi pitää isoista muodokkaista naisista. Kuulemma timmiä, hoikkaa naista takaapäin vetäessä tuntuu kuin työstäisi miehen takamusta. Pehmikkeenä oleva naisellinen rasvakerros sensijaan pitää tuon ajatuksen poissa mielestä.

I rest my case. Jatkossa kirjoitan vain omista läskeistäni.

Urheilullisia naisia

Tein hieman tutkimustyötä aiheesta urheilullinen nainen. Mietin sopivaa urheilulajia tutkimukseeni. Ensimmäisenä tuli mieleen tennis. Muutamat urheiluhenkisemmät ystävätkin olivat sitä mieltä, että tennispelaajat sopivat hyvin esimerkiksi.

Otin WTA-listalta 10 parasta, he liene edustavat urheilullisia ja lihaksikkaitakin naisia erinomaisesti. Kymmenen parhaan keskipituus 178,9, keskipaino 64,9, BMI keskimäärin 20,28. Kolmen kärjen BMI alle 20. Joku voi tietysti väittää, että he kaikki ovat poikkeuksellisen pitkiä ja painoindeksi on sen takia erityisen alhainen. Kaksi lyhyintä pelaajaa ovat kuitenkin alle keskiarvon, 170/58/20,07 ja 172/56/18,93.

Listalta löytyy yksi muita selkeästi lihaksikkaampi pelaaja, Svetlana Kuznetsova (174/73/24,11). Jokainen voi itse googlettaa ja katsoa miltä kukin näyttää. Mitä halusinkaan sanoa? Ehkä sitä että jos huippu-urheilija huippulihaksineen painaa 170-senttisenä 58 kiloa, ei samanmittainen 50-kiloinen tavis voi olla alipainoinen.

Itse en aivan tuon tason urheilijoita henkilökohtaisesti tunne, joten joudun tyytymään taviksiin. Kaksi hyvistä 170-senttisistä ystävättäristäni on paitsi melko samanikäisiä (24 ja 25) myös samanpainoisia (47kg) keskenään. Molempien vartalo näyttää erinomaiselta niin vähissä kuin runsaammissakin vaatteissa. On hauska ajatella molempia ns. nettopainoisina, kaikki tarpeellinen löytyy, ei mitään turhaa. On varmasti mahdollista olla 25 kiloa painavampanakin (72kg) läskitön, mutta kuinka yleistä se on? Poikkeukset ovat poikkeuksia.

Naisten ihannepaino

Anonyymi kommentoija moitti unelmieni naisia kovin alipainoisiksi. Onko 170/50 tai 175/55 "kovin alipainoinen"? Ei varmasti ole.

Painoindeksikonsepti, niin kiistelty kuin onkin, antaa "normaalipainon" rajoiksi noilla pituuksilla 53.5-72 ja 56.5-76.5. Kukaan ei kai vakavasti väitä, että 170cm pitkä ja 72 kiloinen nainen on "normaalipainoisen" näköinen? Pitää nähdä ero ihannepainon (jonka miellän ulkonäköihanteeksi) ja normaalipainon (joka ottaa kantaa terveylliseen puoleen). On ilmeisestä että 10 kiloa läskiä ei vielä ole merkittävä terveysriski, mutta se tekee vartalosta huomattavasti "vähemmän kauniin".

En ymmärrä minkälaista tasa-arvoajattelua on se, että painoindeksi on naisille ja miehille sama, onhan naisten ja miesten vartalot varsin erilaisia. Olen itse hyväksynyt ajattelutavan että skaalan alkupää on naisille, loppupää miehille. On lohdutonta katsella naisia jotka puhuvat olevansa ihannepainoisia painoindeksillä 25.

Erittäin urheilulliset ja lihaksikkaat ihmiset ovat asia erikseen. Olen yhtä pitkä kuin Teemu Selänne ja viimeisen punnituksen mukaan muutaman kilon kevyempi. Mutta se mikä Teemulla on "ylimääräistä" lihasta, on minulla ylimääräistä läskiä. Arvioni mukaan sopiva paino olisi 75kg, jolloin painoindeksi olisi 22.5. Siihen voisi sitten lisätä jonkunverran lihasta, mutta se on sitten jo eri asia.

Passivoitumista

Kesälomalla passivoituu, ainakin minä. Paria pienempää reissua lukuunottamatta mitään suurempaa ei ole saanut aikaiseksi. Tai riippuu toki tulkinnasta, NYPD Bluen neljä ensimmäistä kautta sain katsottua, 88 osaa loistoviihdykettä. Harmi ettei jatkokausien dvd-julkaisuista ole mitään tietoa.

Autoa en ole saanut tällä viikolla vielä vietyä huoltoon, tänään sentään ryhdistäydyin ja soittelin tiedustellakseni ajallisia mahdollisuuksia. Ruokavaliota olen hienosäätänyt kevyemmäksi syksyn treenauksia silmälläpitäen. Pidemmille pyörälenkeille en ole vielä kyennyt, vaikka lähes päivittäin lupaan itselleni huomenissa aloittavani. Noh, huomenna on lauantai, loistopäivä aloittaa.

Naisrintamalle ei myöskään kuulu mitään. Netissä olen jatkanut keskusteluita nettituttavien kanssa ja muutama uusikin on tarttunut chäteistä mukaan. Reaalimaailmassa en ole vaivautunut ketään kutsumaan minnekään ja kierrellen kaarrellut naisten ehdotuksista kiireisiin tai väsymykseen vedoten kauemmalle.

Keväällä vapautumista odotellessa uhosin yhdelle intialaiselle tuttavalleni hommaavani syksyksi viisi naista joita voisi tarpeen mukaan kutsua kylään seksiseuraksi. Onneksi syksy on tulkinnanvarainen ajanjakso, syyskuun alku on jo turhan lähellä, mutta marraskuun loppuun on vielä aikaa. Tavoitteen järkevyydestä en ole vakuuttunut, mutta ainakin jollain tasolla koen mielekkääksi ylläpitää omaa pientä haaremia satunnaissuhteiden sijasta.

Aiemmin mainitsemani fyysisen treenaamisen aloittaminen on toinen suurista tavoitteistani. Painonpudotusta ja kropan sheippaamista. Tavoitteen asetin nähtyäni Casino Royalen toissavuonna. Mies näytti varsin hyvältä 37-vuotiaaksi. Asettamani ajallinen tavoite on jo pari vuotta lähempänä, mutta ehkä vielä kerkiää.

En ole ihan varma onko kumpikaan tavoitteista tavoittelemisen arvoinen, mutta koen yleisemmin että tavoitteita pitää olla ja niitä kohti pitää pyrkiä, onhan kehitys silloin oikean suuntaista.

Kesäloma alkaa olla kohta loppusuoralla, nämä ja monet muutkin haasteet odottavat. Ehkä jostain ilmestyvä syksyinen energia heijastuu blogiinkin.

Ensikertalaista

Aina välillä sattuu törmäämään täysin kokemattomiin neitosiin, iän myötä toki yhä harvemmin, mutta katoavasta luonnonvarastahan ei ole kuitenkaan kysymys.

Ehdottomasti erikoisimpa tuttavuuksia ovat olleet he, jotka paremmin tutustuttuaan ovat vihjaisseet, että voisivat olla kiinnostuneita kokeilemaan jotain pientä (suuseksiä) jotta olisivat valmiimpia tapaamaan ensimmäisen suuren rakkauden jolle voisi lopullisesti neitsyytensä menettää.

Kahden kanssa päädyin asiaa jopa harjoittelemaan. Ensimmäisen (57.) noudin kotiini, toinen (82.) asui kauempana ja temppu toteutettiin autossa. Molemmat oli ujoja, hieman pyöreähköjä, mutta kilttejä ja kunnollisia. Voihan olla että neidot pitivät tarinaa kokemattomuudesta jännänä tapana kiusata vanhempia poikia, niin hyvin ensikertalaisiksi poskityöt tekivät. On häkellyttävää miten moni nainen parinkymmenen vuoden kokemuksella onnistuu vain hieman kutittamaan kun nuori imee kalun syvyyksiin koko mitaltaan ja nielaisee kermaisen lopputuotteenkin. Toinen ei edes nähnyt tarpeelliseksi lopettaa puuhastelua, vain nuoli ja imeskeli kalun uuteen uljauteen laukeamisen jälkeisinä minuutteina.

Tilanteen eriskummallisuus tietysti toi oman lisänsä, mutta objektiivisestikin arvioiden molemmat suoritukset päätyisivät kirkkaasti poskeenottojen TOP10-listalleni.

Olen jo pidempään haaveillut jostain vastaavasta, mutta kahdella tytöllä kerralla. Olisihan jännää sulkea silmät ja arvuutella kumpi onkaan hetkellä ohjaksissa.

Seksin hinta

Maksullista seksiä nauttivat puhuvat usein siitä, että seksi maksaa aina, maksuperusteet vain vaihtelevat. Täysin vastikkeetonta seksiä saa HYVIN harvoin.

Voidaan tietysti väittää, että perinteisen yökertopokauksen hintaa ei ole mielekästä laskea, sillä osa kuluista kohdistuu yleiseen ajanvietteeseen ja suun kostuttamiseen, jota tulisi harrastettua jokatapauksessa. Kuitenkin aika monet kertovat lähtevänsä ulos päätarkoituksenaan hankkia piparia ja ajalevat sitä saadakseen tai vähintäänkin sitä saatuaan taksilla, maksavat sisäänpääsyistä ja juomista, helposti satasenkin illassa. Jos alunperinkin oli tarkoitus dumpata löytö seuraavana aamuna, tai parhaimmillaan jo aamuyöstä, on mielekästä ajatella kustannuspuoltakin.

Ja jos ajatellaan suorilta kuluiltaan edullisempaa nettibongausta, on ajankulu merkittävä. Useimpia naisia pitää tuntikaupalla messarissa puhuttaa ennen kuin taipuvat yökylään tulemaan. Tai vähintäänkin ehdottaa ensin romanttista kävelyä merenrannassa ja puistoissa. Kohtuullisellakin duunarin tuntipalkalla satku on hetkessä käytetty.

Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa tunnin sänkyseura kotiin tilattuna maksaa reilusti alle 100 euroa, numerot kuvineen on netistä suoraan otettavissa ja jos tuote ei sovi, voi sen käännyttää takaisin. Suomessakin chäteistä löytyy amatöörejä jotka mielellään ottavat tuon suuruusluokan stipendejä vastaan.

Suomessa puhutaan kyllä paljon tehokkuuden lisäämisestä yhteiskunnan eri tasoilla, mutta seksin tehokkaampi hankinta on tehty jopa laittomaksi. Pitääkö ajatella että sekin on naisten tasa-arvoasia, onhan selvää että avoimesti saatavilla oleva maksullinen seksi tuo seksin kaikkien miesten ulottuville, mutta vastaavasti keskittää kysynnän kaupallista tarjontaa harjoittaville naisille. Nythän tilanne on päinvastainen, pimperoa ruinaavat vain aktiivisimmat ja vähiten ujot miehet kaikilta naisilta, myös niiltä jotka sen antamisesta eivät ole kiinnostuneita.

Arvoteoria

Hyvä ystäväni, reilu kolmekymppinen, on kova analysoimaan naissuhteitaan ja naistensa käyttäytymistä. Välillä tuntuu, että useampivuotinen maanpuolustuksellinen koulutus on jättänyt syvät jälkensä myös myöhempään siviilielämään, naiset nähdään lähes vihollisina joiden kaikkia liikkeitä on tarkkaan seurattava ja käytettävä tiedustelutietoa heikkouksiin vetoamiseen. Tai sitten kyse on perusluonteesta, joka johti aikoinaan tavallista pidemmälle sotilasuralle ja ohjailee nyt myöhempääkin käyttäytymistä.

Jokatapauksessa älykkään miehen ajatuksia on aina mukava kuunnella, taustaväreistä riippumatta. Erityisen hienoksi esitykset tekee itsevarmuus joilla teoria esittely puetaan varmaksi selvitykseksi naisten käyttäytymisestä.

Kuulin erään noin nelikymppisen yökerholöydön jälkipuinnin yhteydessä hienosta ajatuksesta, joka ainakin sillä hetkellä tuntui uudelta lähestymistavalta naisten ajatusmaailman ymmärtämiseen.

Lähtöoletuksena on, että nainen tietää ja hyväksyy miehen hakevan seksiseuraa, joka voi jatkua pidempänä seksisuhteena mikäli mies on tyytyväinen saamaansa. Nainen vastaavasti hakee pientä glamouria elämäänsä, kukkia ja ulkona syömistä. Naisen tulee pidättäytyä sänkyyn menemisestä mahdollisimman pitkäksi ajaksi nauttiakseen miehen huomiosta maksimaalisen kauan, mutta samalla varmistua ettei mies menetä kiinnostustaan häntä kohtaan.

Monilla naisillahan on tapana pihdata tavaraansa liian kauan, järkevä mies siirtyy vokottelemaan muita. Monet naiset ilmeisesti näkevät tämän suurena voittona, mutta useat myös kokevat miesten tavoin ensimmäisen yhteisen yön olevan seurustelusuhteen kliimaksi, jota pitää vain pystyä lykkäämään mahdollisimman kauaksi.

Nainen arvio oman viehätysvoimansa ja vertaa sitä mieheen ja muihin miehen tavoitettavissa oleviin naisin. Tämä vanhempi nainen oli kaverin analyysin mukaan kokenut sopivaksi käytättää itseään kolmasti ulkona syömässä ennen suostumista sängyn jakamiseen. Molemmat olivat kuulemani mukaan aamun koittaessa tyytyväisiä.

Teorian ulkopuolelta oman lisämausteensa vanhemman yh-naisen käytökseen toi hänen poistumisstrategiansa, mies sai aamulla kuulla yön olleen hauska, mutta hänen itsensä olevan hieman liian nuori naisen tarpeisiin, joten suhde ei voisi jatkua pidemmälle. Sillä mikä onkaan naisen kannalta pahempaa kuin kokea olevansa kiinnostava vain seksipartnerina? Tietysti myös oleminen epäkiinnostava myös seksipartnerina.

Ihannenaisia

Pojilla ja miehillä on tapana kaukoihastua tv- ja elokuvatähtiin. Itsekään en ole kyennyt välttymään ilmiöltä vaikka onneksi viime vuodet ovatkin olleet helpompia.

Tässä oma listani (satunnaisessa järjestyksessä):

- Soledad O'Brien, NBC:n The Site -nörttiohjelman juontaja 96-97
- Maryam D'Abo, sellisti Kara Milovy 007 vaaran vyöhykkeellä
- Izabella Scorupco, Natalya Simonova, 007 ja kultainen silmä
- Sandra Bullock, Annie Porter, Speed 1&2
- Angie Harmon, Abbie Carmichael, Kova laki, kaudet 9-11
- Milla Jovovich, Leeloo, The Fifth Element - Puuttuva tekijä
- Heather Graham, Felicity Shagwell, Austin Powers 2
- Rhona Mitra, Tara Wilson, Boston Legal

Yllättävän paljon brunetteja, punapäitäkin varmaan yli keskimääräisen. Jätän listan analysoinnin muilta osin teille.

Naisten orgasmit

Hihii, monologini sai jälleen hieman vastukajaa. Seksuaalinen suorituskyky vaihtelee naisilla, aivan kuten miehilläkin. Lisäävätkö orgasmien määrä tai voimakkuus seksin nautittavuutta? En ole aivan varma. Naisena olemisesta ei ole kokemuksia, mutta ainakin omalla kohdallani seksi on aivan nautittavaa välillä ilman orgasmejakin.

Useimmat "naisistani" (joita siis edelleenkin on vain yksi sata) joiden kanssa olemme yrittäneet orgasmia saada, ovat sen myös saaneet. Nuorena poikana pääsin harjoittelemaan yhden vanhemman naisen kanssa, kielityöt olivat harjoitusten pääasiallinen sisältö. Hänellä oli tapana päästää kulli työhönsä vasta oman orgasminsa jälkeen, mikä tietysti sopi hyvin. Tästä tulikin moneksi vuodeksi kantava ajatukseni, naiset ensin. Ironista ehkä, mutta hänen suorittama suutyöskentely oli korkeintaan keskinkertaista, lähinnä pientä kielenkärjellä leikittelyä. En tietenkään tohtinut asiasta mitään mainita.

Naisen reisien välissä on aina hienoa seurata alavartalon värähtelyä ja aistia pieniä aromaattisia muutoksia, se on jotenkin herkkää ja naisellista. Jotkut naiset ääntelyineen ja liikehdintöineen muistuttavat enemmän villipetoja, seikka joka voi tietysti joitain miehiä kiihottaa kummastkin, itse en ole kuitenkaan koskaan kokenut sitä erityisen innostavaksi. Kohtuus kaikessa. Yhdynnässä saadut orgasmit jäävät etäisimmiksi. Ex sai orgasminsa ratsastassaan, pienen klitoriksen stimuloinnin avustuksella, mikä oli hieman parempi, mutta aitiopaikka reisien välissä sopii parhaiten.

Täydellinen nainen varmastikin saisi orgasmin kanssani, mutta erityisen ääntelehtivä, kosketukselle herkkä, kiihkeä tai estoton hänen ei tarvitse olla. Koska tylsän tavallinen sopii tässä hyvin, on varsin reilua todeta, että naisen seksuaalinen suorituskyky ei ole kovin tärkeää minulle.

Sänkyominaisuudet

Hahmottelin pari päivää sitten täydellisen naisen muotokuvaa. Taisin olla hieman huolimaton, sillä en maininnut mitään "vaatimuksista seksuaalisuuden suhteen", kuten tarkkaavainen lukija huomauttikin.

Yleensä ongelmia passiivisten naisten kanssa (DFE, eli dead fish experience) on tapauksissa kuin tunnetasolla kumpikaan ei tunne mitään. Jos taasen partnerit ovat kiinnostuneita toisistaan, on seksikin innokkaampa (huorissakävijät käyttävät tästä herkästä tyttöystävätunteesta lyhennettä GFE, girlfriend experience). Seksi ei ole vain mekaanista pamputusta vain halauksia, hyväilyjä, pussailua.

Täydellinen nainen tietysti pitää myös minusta ja on innostunut sängyssä kanssani. Hän nauttii samoista asioista ja haluaa seksiä yhtä usein kuin minäkin. Nuorempana poikana jaksoi patukoida päivittäin, nyt pari kolme kertaa viikossa tuntuu riittävän. Välillä tietysti innostuu useammin, mutta keskiarvo lienee tuollaista.

Mitään erityisen erikoista en kaipaa. Sitomis- ja ulosteleikit jätän suosiolla muille. Erityisistä roolileikeistäkään en haaveile. En ole koskaan unelmoinut sairaanhoitajaksi pukeutuneista naisista taikka palomiehistä. Olen ehkä tavallisen tylsä.

Suoritan mielelläni aika-ajoin hierontaa, käytän sormiani ja kieltäni. Nautin kauniin vartalon katselusta ja koskettelusta. Suuseksi molemmin puolin on lempipuuhaani. Muutama eri asento yhdyntää silmälläpitäen ei olisi pahasta. Anaalia voi välistä kokeilla, mutta suuri fani en ole.

Mutta kuten todettua, jos naisesta on kiinnostunut ja kiinnostus on vieläpä molemminpuoleista, tulee harvemmin kokeneeksi sänkytoimet tylsäksi vaikka jotkin asiat jäisikin tekemättä.

Seksiutopia

Kaikki Thomas Morensa lukeneet muistavat kuinka radikaalista yhteiskuntamallista oli kyse. Yksityisomistusta ei ollut, kaikki pukeutuivat samoihin vaatteisiin, jokaisella perheellä oli kaksi orjaa ja työpäivä oli kuusituntinen. Naispappeuden olemme saaneet, mutta muuten muut hahmotellut ideaalit ovat jääneet kansien väliin. Erityisen onnellinen olen siitä, että esiaviollinen ja avioliiton ulkopuolinen seksi ei ole ankarasti kielletty. Muutenhan tässä oltaisiin vielä neitsytpoikia.

Vaikka varmastikin Utopian saaren elämä tuntui vielä järkyttävämmältä 1500-luvulla, epäilen aikaajoin että juuri seksikäsityksellään More pyyteli hieman anteeksi aikalaisiltaan. Eihän ihmistä voi vapauttaa aivan kaikesta.

Olen itse pohdiskellut miten yksi ihmiskunnan ikuisista vitsauksista, seksin epätasainen jakautuminen, voitasiin ratkaista. Ehdottihan Marx Utopian jalanjäljissä tuotantovälineiden uusiojakoa työläisille. Marx koki, että työn tekeminen palkitsevuuden sijasta köyhdytti ja alensi työläisiä rikastuttaen yksiomaan kapitalisteja. Monet miehet kokevat, että naiset hyötyvät kohtuttomasti seksin säännöstelyvoimastaan ja avioliittokin on vain ikuinen tulonsiirto mieheltä naisille.

Jos joku haluaa väitellä alkuasetelmasta, voi alkajaisiksi miettiä kolmea perusteluksikin kelpaavaa vihjettä: ketkä suorittavat pääsääntöisesti pokaamistyötä seksiä saadakseen, ketkä maksavat seksistä huorataloissa ja ketkä pääsääntöisesti suorittavat rahallisia maksueriä avioliiton päätyttyä.

Seksin pitäisi olla yhtä kiinnostavaa ja nautittavaa niin naisille kuin miehillekin. Reaalielämässä jostain syystä naiset kuitenkin toivovat seksiä harvemmin ja vähempien partnereiden kanssa kuin miehet. Juuri tähän ydinongelmaan meidän pitäisi löytää ratkaisu.

Kuinka paljon on sitten tarpeeksi? Kuinka paljon mies tarvitsee seksiä? Jos tarkastellaan partenereiden lukumäärää, yksi uusi partneri kuukaudessa voisi olla yksi keskiarvo. Jokaiselle miehelle pitäisi näinollen antaa 12 pano-oikeutta vuosittain.

Jos miehille annetaan pano-oikeudet, on ilmeistä että naisille pitää antaa panovelvollisuus. Jokaisen naisen on annettava vuosittain 12 miehelle. Yksinkertaistettu mallimme olettaa että naisia ja miehiä on yhtä paljon ja aktiivinen panoikä on molemmilla yhtä pitkä.

Vapaassa maailmassa tietysti parinmuodostus olisi vapaata. Pano-oikeuksien käytöstä sovittaisiin kahdenkesken. Pano-oikeuksia voisi myös luovuttaa. Avioituneet naiset voisivat ulkoistaa panovelvoitteensa halukkaille naisille sopivaa korvausta vastaan ja he todennäköisesti myös edellyttäisivät miehiään myymään omat oikeutensa vapaille veljilleen. Uskollisessa parisuhteessa pano-oikeusjärjestelmä ei siis aiheuttaisi velvoitteita eikä kustannuksia.

Tai ehkä ehkäpä pitäisi ajatella krediittisysteemiä, jossa jokainen pano maksaisi/antaisi yhden krediitin. Ensimmäinen kerta uuden partnerin kanssa olisi kalliimpi ja neitsyyteen hurahtaisi vielä enemmän. Naiset voisivat hyödyntää keräämiään pisteitä verovähennyksinä, täten valtio tekisi tulonsiirtoa sinne minne se todella kuuluu, anteliaille hyväntekijöille.

Pieniä päivityksiä

Veivasin blogin rakennetta hieman, nyt jokainen tarinansa on omalla sivullaan, arkistolinkkien löytyessä oikealta reunalta. Kommentteja otetaan vastaan, paluu vanhaankin on mahdollista jos uusi järjestely häiritsee.

Jos joku haluaa kommentoida privaatimmin, voi kirjoittaa osoitteeseen toiset100@gmail.com. Saman osoitteen voi lisätä myös messariin reaaliaikaisemman palautteen antamiseksi.

Unelmien nainen

Naisilla on tapana kysyä minkälaisista naisista pidän. Kai haaveena on kuulla kuvailu itsestään. Unelmat ovat unelmia ja reaalielämässä vain harvat täyttävät ne. Usein onkin järkevää vastata sopivan ympäripyöräesti pahoittamatta kenenkään mieltä.

Arkielämässä henkiset ominaisuudet ovat ulkonäköä tärkeämpiä ja koenkin, että on helpompi löytää ulkonäöllisesti kuin sisäisesti kiinnostavia naisia. Sisäistä kauneuttaan painottavien naisten ei kuitenkaan kannata hihkaista innosta, sillä tasapaino on tärkeä, ei yhtä ilman toista.

Niinpä minulle sopiva nainen on rehellinen, ystävällinen, fiksu ja kaunis. Tuskin kukaan haluaisi julkisesti myöntää haluavansa epärehellistä, töykeää, tyhmää ja rumaa naista, joten uskon olevani oikeilla linjoilla yleisemminkin. Ongelma on vain se, että rehellisiä, ystävällisiä, fiksuja ja kauniita naisia on vapaana kovin vähän. Yleensä he ovat olleet rehellisten, ystävällisten, fiksujen ja komeiden miesten pitkäaikaisessa ylläpidossa jo pidempään. En ainakaan voi ymmärtää miksei olisi. Laatuyksilöt eivät juoksentele vapaana.

Rehellisyys, ystävällisyys ja fiksuus on helposti ymmärrettäviä ominaisuuksia. Kyse on kai siitä, kuinka rehellinen, ystävällinen tai fiksu pitää olla. Liian älykkäät ihmiset usein pohtivat liikaa ja kokevat kaikki asiat monimutkaisiksi. Liika rehellisyyskin on tekee maailmasta usein mustavalkoisen. Liika ystävällisyys taas johtaa kaikkien maailman ongelmien kasaantumiseen omille harteilleen, pitäähän kaikkia hädässä olevia pyrkiä auttamaan. Liian kauniit tai komeat ihmiset tuppaavat usein olemaan turhan ylpeitä - ja tekevät partnerinsa usein suosiollaan varsin mustasukkaisiksi.

Mutta millainen on kaunis nainen? Makuja lienee useita, tässä omani: Pituus voisi pyöriä 170-175 välillä. Uskon että 10-15 cm on sopiva pituusero miehelle ja naiselle, silloin kuusysikin onnistuu paremmin (riippuu toki miehen niskastakin). Painoa voisi noilla senteillä olla 50 ja 55 välillä. Kyllä, hoikka nainen on kaunis nainen. Rintojen kanssa on turha liioitella, B on aivan sopiva, isommat menettävät muotonsa ajan myötä joka tapauksessa. Pienet nännipihat. Takaosa kapea. Hoikat sääret ja reidet joita pitkin on ihana kiivetä ajeltua pimperoa kutittelemaan. Sisemmät häpyhuulet kauniisti piilossa, kiinteys kunniaan täälläkin, turhia helttoja ei kaivata. Yläpäässä tärkeintä on sisältö, hiusten ja silmien väri ei ole niin oleellista. Eri yhdistelmät sopivat eri naisille paitsi luoteen myös kasvonpiirteiden mukaisesti soviteltuna.

Seksiteollisuus

On suorastaan hämmästyttävää miten monella tavalla seksin voi muuttaa rahaksi. Törmäsin tässä päivänä eräänä suomalaisessa chätissä naiseen, joka tarjosi maksullista webcamin katsomispalvelua. Hän oli kiinnostunut 10 euron korvauksesta seuraamaan miehen runkkaamista. Oletan että palveluun olisi sisältyneet myös "innokkaat" kommentit.

Vakiokamaahan chäteissä on webcam-seksin tarjoajat, jotka korvausta vastaan vilauttavat eri ruumiinosiaan. Maksullisen seksiseuran tarjoajiakaan ei ole netistä vaikea löytää. Tämä on mielestäni selkeä osoitus siitä, että palveluiden tarjoajat eivät ole tyytyväisiä valtion reaalimaailmassa suomiin puitteisiin. Suomestahan kunnolliset bordellit puuttuvat, ammattilaistenkin suosimat ravintolat ovat ahtaalla. Onneksi halpalentojen aikakaudella poikien viikonloppua ei ole vaikea järjestää, Berliinin tarjonta on esimerkiksi jo aivan uskomaton.

Ei ole vaikea ymmärtää miehiä jotka välillä valitsevat helpon tien ja käyvät keventämässä kassejaan maksullisella. Vastaavasti ymmärrän naisia jotka päätyvät ottamaan tunnista koko päivän työrahan, tai yhdestä yöstä koko viikon palkan. Seksiteollisuus kokonaisuudessaan ei ole ongelmaton, mutta lähtökohtaisesti se on kuin mikä tahansa muukin palveluala.

Mielenkiintoisempaa on siltikin pohtia, miten seksistä on tullut yhteisössämme niin monimutkainen asia, se kun voisi olla paljon suoraviivaisempaakin. Kysehän on lopulta vain kysynnästä ja tarjonnasta, jotka pitää kohdentaa vonkaustaidoilla, tunteilla taikka lisäarvoilla, kuten rahalla.

Kulttuurieroista

Matkailu avartaa ja ulkomaalaisiin naisiin tutustuminen on tietysti osa sitä kokonaisuutta. Erittäin eksoottisissa maissa en ole käynyt, puhumattakaan pamputuslomista kaukoidässä, mutta kahdeksaan eri kansalaisuuteen olen sentään päässyt tutustumaan oman sataseni puitteissa.

On usein vaikea tehdä syvempää analyysiä mahdollisista eroavaisuuksista, sillä uutuudenviehätys on merkittävä osa kokonaisuutta. Yksi merkittävä tekijä on tietysti yhteisen kielen löytyminen. Ihminen on ajatteleva eläin ja tutustumatta toisen ajatuksiin ei varmasti voi sanoa tutustuvansa ihmiseenkään.

Kielen opiskelu tai vähintäänkin kielitaidon harjoittelu on erinomaisen mukavaa puuhaa natiivin seurassa. Päivät ja yöt yhdessä viettäen joitain sanoja tarttuu pakostakin. On myös hämmästyttävää kuinka suuren vaikutuksen vieraaseen naiseen tekee hänen äidinkielensä vähäinenkin osaaminen. Ajatelkaa itse, espanjalainen paviaani Suomessa, keskinkertaisellakin ulkonäöllä, osaten muutamia tärkeimpiä fraaseja ei lähde yksin kotiin mistään baarilosta. Erilaisuus puhuu, erityisesti yhdistettynä muihin hyviin ominaisuuksiin. Ja aivan junttihan ei opi vierasta kieltä, näin kai on helppo ajatella.

Suurimmat erot ovat kuitenkin naisten suhtautumisessa miehiin. Monet suomalaiset naisethan luulevat olevansa miehiä miesten rinnalla, jopa heidän edellään. Media kouluttaa syrjäytyneistä ja miehiin pettyneistä naisista tasa-arvopuheilla vastenmielisiä femakkosikoja.

Miesten ja naisten erot ovat tosiasia, niin kauan kun naiset hautovat 9 kuukautta, synnyttävät ja hoivaavat pienokaista pari vuotta, urakehitys tulee siitä kärsimään. Sen takia täydellisestä tasa-arvosta puhuminen on typerää. Epäilen että tämä fakta ja sen hyväksymättäjättäminen on pääsyy miksi monilla femakoilla huomio karkaa tosi-asiallisista epäkohdista "miehet ovat sikoja" -sektorille. Ja se on kovin surullista.

On havaittavissa, että monissa "vähemmän tasa-arvoisissa", usein maantieteellisesti Euroopan itälaidalle sijoittuvissa maissa ymmärretään paremmin miehen ja naisen erot. Onhan tämänkin blogin kommenteissa toistuvasti todisteltu että miehet ja naiset ovat varsin erilaisia otuksia, haluiltaan ja tarpeiltaan. Näissä maissa naiset usein kilpailuttavat röyhkeästikin miehiä, antaen miesten hemmotella itseään materiaalisen hyödyn tavoitteluakin kaihtamatta. Ja sopivan miehen löydettyään, pitävät kiinni saamastaan ja huolehtivat miehen tarpeiden täyttymisestä. Ja parisuhteessa ei ikinä käydä neuvotteluja siivousvuoroista, "tänään imuroit sinä, mä imuroin eilen".

Seksi != yhdyntä

Varsin usein naisten, erityisesti nuorten naisten, kanssa seksistä puhuttaessa jää mielikuva että he luulevat seksin tarkoittavan yhdyntää - tai vähintäänkin uskovat miesten seksistä puhuttaessaan tarkoittavan yhdyntää. Tämä käsitys jäi myös muutamia ansiokkaita kommentteja lukiessani.

Yhdyntähän on kuitenkin vain yksi pieni osa seksiä. Itse luokittelen seksiksi kaikki toimenpiteet jotka voisivat johtaa orgasmiin. Esileikin määritteleminen on vaikeampaa, ohjelmiston aloittava kokovartalohieronta varmasti lasketaan esileikiksi, mutta seksiä se ei ole. Vastaavasti repertuaarin loppupuolella suoritettava pimperon kielikylpy on jo seksiä itsessään.

Monipuolinen seksi on nautinnollista. Muistan erään tapauksen (81.), oikein kaunisvartaloinen kokkiopiskelija, joka oli suhteellisen himokaskin. Nautti hieronnasta ja nautti sormistakin, mutta oli erittäin vaisu itse koskettelemaan ja sanoi että ei ikinä ottaisi pippeliä suuhunsa. Kun tähän lisättiin vastenmielisyys myös alapään ajelua kohtaan, joka vähensi kielityön houkuttelevuutta, koin että seksi hänen kanssaan oli tylsää, ja ehkä sen takia sessiomme rajoittuivat vain muutamaan.

Parhaimpien naisten kanssa sormet, kieli ja kalukin saavat tutustua kaikkiin niemiin ja notkoihin ja valkoisen kiisselin loppulevityskin voidaan suorittaa vaihtelevasti. He ovat itsekin halukkaita käyttämään käsiään ja suutaan. Se tekee seksistä vaihtelevaa ja pidemmänkin päälle mielenkiintoista. Sellaista seksin pitäisikin olla, monimuotoista peliä, ei suoraviivaista suoritusta.

Sairasta ja tunteetonta

Tuntematon lukija, oletan kuitenkin että kyse on naisesta, arveli että "kaatojen" numerointi on paitsi sairasta, myös typerää, kylmää ja tylyä ja "osoittaa jonkinasteista tunteettomuutta". Sairasta? Ehkä, elämmehän sairaassa maailmassa.

Mielestäni tunteetonta olisi kuitenkin olla muistelematta menneitä, tylyä unohtaa menneisyyden naiset, kylmää olla ikävöimättä parhaita kokemuksia ja typerää olla käyttämättä yksinkertaisinta tapaa viitata niihin. Mutta ehkä olenkin vain rationaalistunteellinen höpsö.

Kiitos kuitenkin palautteesta, erityisesti kauniista lopusta. :)

Seksiä nuken kanssa

Oikean naisen löytäminen pamputettavaksi on, kuten hyvin tiedämme, monimutkaista, usein hankalaakin. Vuokrapimppiä toki on helposti monissa paikoissa maailmassa saatavilla, mutta sekään ei ole ongelmaton ratkaisu, ainakaan pidemmän päälle. Pakostakin tulee ajateltua että eikö voisi olla jotain muuta ratkaisua.

Turussa kuulemani mukaan päivystää Suomen ensimmäinen nukkehuora. Laatunaisen näköinen ja kokoinen nukke asuu miesystävänsä kanssa yhdessä ja samassa kerrostaloasunnossa. Viidelläkympillä saa puoli tuntia seksi-iloittelua. En ole itse aivan varma haluaisinko kokeilla, mutta ilmeisesti Turusta on uteliaita kokeilijoita löytynyt varsinkin runsaasti.

Ajatus silikoninukesta voi aluksi tuntua hyvinkin sairaalta, mutta tarkemmin ajateltuna kauniin ihmisen mittainen, muotoinen ja painoinen nukke ei välttämättä eroa paljoakaan nukkuvasta esikuvastaan. Ja ymmärtääkseni varsin monet miehet ainakin salaa haaveilevat yöllä sujauttavansa kalunsa vieressä nukkuvaan alastomaan naiseen.

Entäpä robotin kanssa? Jos nukke ei pelkästään näyttäisi naiselta, mutta myös liikehtisi kuin nainen? Ja puhuisi tuhmia?

Elämäni parasta seksiä

Varsinkin nuoremmilla naisilla on tapana väittää että seksi ei ole parhaimmillaan ilman tunteita. Usein kuulee myös väitettävän että seksi paranee toistokertojen myötä, suhteen syvetessä. Uskon että varsinkin ensimmäinen uskomus on vain naisten keino perustella itselleen irtosuhteiden järjettömyyttä seksin huonolla laadulla.

Monen monituista kertaa seksi on ensimmäisellä suorituskerralla ollut erinomaisen kiihottavaa - uskoakseni molemmalle osapuolelle. Uuden naisen kanssa mieli välillä kohoaa uskomattomalle kiiman tasolle. Selitys ei varmaankaan ole yksiselitteinen, sillä tilanteet ja partnerit ovat olleet erilaisia. Voi olla että yksi tekijä on jonkinlaisen odotuksen laukeaminen. Joko kyseessä on partneri jota on vongattu jo pidempään, takana on pidempi patukointivapaa jakso tai partneri on jotenkin muuten harvinaislaatuinen.

Ja usein näihin tilanteisiin törmää matkoilla. Vieras maa, kulttuuri, kieli ja ehkäpä myös ulkonäkö antavat oman lisämausteensa. Onhan myös mahdollista että naiset tuntevat itsensä vapaammaksi ulkomaalaisen miehen kanssa, onhan tiedon leviämisen riski seikkailusta huomattavasti pienempi.

Yksi asia on kuitenkin selvä, naista kohtaan pitää tuntea kiinnostusta. Ei syviä tunteita, mutta halu olla hänelle hyvä ja tehdä juuri sillä hetkellä kaikki hänen hyväkseen. Voi olla että naiset tunteellisimpina sekoittavat tämän "tunteen" rakkauteen tai ihastumiseen. Seksikokemus jää kuitenkin puolikkaaksi jollet halua antautua myös naisen halujen tyydyttämiseen. Epäkiinnostavan naisen kanssa seksi ei ole seksiä vain naisen käyttämistä masturboimiseksi, jota usein seuraa tarve päästä naisesta pikaisesti eroon.

Näitä elämää suurempia seksi-iloitteluja ei useinkaan valitettavasti voi toistaa uudestaan. Osasyynsä on varmasti ihmismielelläkin, muistot ensimmäisestä kerrasta ovat niin hyvät, että enää vähempi ei riitä. Ja koska ensimmäisen kerran uutuudenviehätystä ei voi enää mitenkään toistaa, jää lopputulos yhden komponentin puuttuessa aina pettymykseksi. Seksi voi olla itsessään täydellistä, mutta tunnelataus ei ole enää ensimmäisen kerran veroinen.

Pidemmissä suhteissa seksi saattaa parantua, varsinkin jos alussa on edetty hitaasti ja ujoillen. Seksi kuitenkaan harvoin yltää huipputasolle, se jää aina miellyttäväksi arkipuuhasteluksi.

Stereotyyppinaisia

Tykkään yleistää ja luokitella, se tekee maailmasta helpommin hahmotettavan. On mielenkiintoista nähdä, kuinka kukin omaan lokeroonsa loksahtaa, vai vahvistaako sääntöjä poikkeuksena. Ja yhtä mielenkiintoista on seurata miten oman mielentilan ja olotilan vaihteluiden mukaan eri lokerot vaihdellen houkuttelevat.

Monien miesten ikuisena haaveena paistattelevat kiltit lukiolaistytöt. Aikuisuuden kynnyksellä oman siveellisen ulkokuoren sisällä valmistautuvat omaan kypsyyskokeeseensa. Odottamassa omaa pyrähdystään maailmalle, myös naisena. Monet ovat yllättävänkin epävarmoja itsestään, kyvyistään ja haluistaan, mutta usein houkuttelevan uteliaita. Epätodennäköisiä yhden yön uhreja, mutta pitkällä kaavalla kiinnostuneita lähes kaikesta.

Tuhmat kanssasisaret amiksista. Osa jopa suoraan työelämään siirtyneitä. Elämä on kerinnyt näyttää jo kurjempaa puoltaan. Juhliminen tarkoittaa juomista, seksi paikkansa lunastamista miesten seuraan. Monilta puuttuu ehjästä perheestä molempine vanhempineen, irtosuhteita pidetään itsestäänselvyytenä. Illan vietto kotona "on tylsää" ja miesten matkaan lähdetään koska ei ole parempaakaan tekemistä. Tulevia yh-äitejä.

Korkeakouluopiskelijat, parikymppisiä ja hieman päälle. Elämä on hektistä, välillä stressaavaakin mutta usein yksinäistä. Tenttikirja ei puhu takaisin eikä lämmitä yöllä kainalossa. Perhe ja vanhat kaverit kaukana. Ulos haluaisi mennä, mutta kämppiksetkin ovat kiinnostuneita vain poikaystävistään. Useimmat miehet ääliöitä jotka haluavat pillua. Tai varattuja ja naimisissa. Lasten kanssa ei ole vielä kiire hankkia mutta jotain varmempaa pitäisi saada.

Hieman alle kolmekymppiset itsenäiset naiset. Kokopäivätyössä on oltu jo muutama vuosi. Vanhoista kavereista moni jo avioitunut ja lapsia kasvattamassa. Oma työ tuntuu tärkeältä ja teatterissa käynti parhaan ystävättären kanssa ei enää riitä vapaa-ajan vietteeksi. Useita parin kuukauden suhteita takana, kukaan ei ollutkaan kiinnostunut vakavammasta suhteesta. Lasten hankinta erinomaisen ajankohtaista heti sopivan miehen löydyttyä.

Yksinelävät pätkätyöläiset. Tai pelkästään tuilla elävät. Koulut eivät maistuneet, siivous- tai varastohomma vituttaa. Onneksi työkaverit ovat mukavia. Viikonloppuisin viihteelle, jos budjetti vaan kestää. Samaistuvat helposti elokuvien naistähtiin, pitävät itseään houkuttelevana prinsessana jolla on vain huonoa tuuria. Yliarvioi itsensä pahasti. Pitää pitkää vihaa miehille jotka tunnustavat haluavansa vain seksiä ja sitä saatuaan häviävät ikiajoiksi.

Kolmekymppiset uranaiset. Vakaa ja varma parisuhde, kaksi lasta ja kaksi autoa. Iän lähestyessä seuraava vuosikymmentä moni ystävätär on jo eronnut ja itsekin alkaa katsella muita miehiä. Ehkä pieni säpinä palauttaisi mieleen nuoruusvuodet, ajat jolloin kaikki päivät eivät vielä olleet samanlaisia. Päätyvät usein risteilyille ja baareihin.

Moni nelikymppinen nainen huomaa olevansa jo kotona tarpeeton. Lapset ovat enemmän omilla teillään ja mieskin on kadottanut täysin mielenkiintonsa. Suuria radikaaleja muutoksia kuitenkaan ei haluta tehdä, onhan elämä muuten mukavaa. Viettää usein aikaa muiden miesten kanssa chättäillessä ja saattaa jopa hullutella nuorten miesten kanssa - mikäli se vain tuntuu turvalliselta.

Naista netistä

Ken on chätteihin eksynyt tietää, että yksi puheenaihe on ylitse muiden. Pillua kysytään kaikkialla. Ja se on valitettavasti jättänyt jälkensä. Järkevät aikuiset naiset eivät juuri viitsi chäteissä roikkua, vaikka juuri heitä siellä kaivattaisiin. Aikuiset naiset kun muuten sattuvat olemaan ihmisrodun kaikkein puheliainta joukkoa.

Ymmärrän kyllä loistavasti miksi naiset loistavat poissaolollaan. Ärsyynnyn itsekin herkästi tiettyihin toistuviin ilmiöihin chäteissä, ja jatkuva pimperon saatavuustiedustelu on varmaan siitä ärsyttävimmästä päästä. Itseäni ärsyttää tylsät ihmiset. Ne jotka tulevat chättiin vain siksi "ku o tylsää". En ole vielä näiden vajaan 30 vuoden aikana ymmärtänyt miten voi olla tylsää. Voin vielä ymmärtää, että ei juuri hetkellä viitsi tehdä mitään "kivaa", mutta miten maailmastamme on voinut jollekin muodostua niin mielenkiinnoton, ettei mikään huvita?

Pimpsasta kiinnostuneita miehiä sensijaan tuntuu riittävän erinomaisen runsaasti. Tuska on niin kova, että se heijastuu jo käyttäjänimiinkin. En voi ymmärtää, miten joku täysjärkinen naaras aloittaisi keskustelun kalukovana25v:n kanssa. Tai mitä PanolleNytHKI on ajatellut nimeään valitessaan. Voin olettaa että suurin osa miehistä tulee chättiin pippeli kourassa, luovuttaen suuren osan päättelykyvystään alakerralle ja häviten molemmat kädet kirjoittamiseen keskittäville kilpaveljilleen myös kirjoitusnopeudessa.

Olen antanut itseni ymmärtää, että valtaosa naisista tulee chätteihin hakemaan juttuseuraa. Ne jotka tulevat hakemaan muutakin, ovat arkielämässä yksinäisiä ja torjuttuja ja eivät täytä laatutietoisen kuluttajan vaatimuksia. Valitettavasti he antavat kuitenkin ajoittain onnistumisen iloa kovakullisille pikaisen panoseuran hakijoille ja kiihdyttävät osaltaan chättien rappiota, joka on jatkunut jo kymmenen vuotta. Tai sitten kaikki on aina ollut yhtä huonosti, olen vain vanhemmiten kyynisempi.

Juttuseuraa naisista kuitenkin saa edelleen helposti. Pyrin itse olemaan puhelias, mutta silti antaa naisen johdatella. Kannattaa jutella kiltisti aiheista jotka putkahtelevat esille, kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin saa kyllä vastaukset rivien välistä. Kaikkien kanssa juttu tietenään ei kehity, mutta valinnanvaraahan on riittävästi. Jos mies ja nainen tulevat hyvin juttuun, keskustelulla on tapana jatkua myös jatkossa. Messariosoitteen saa usein ennen kuin sitä kerkiää kysyäkkään.

Kun olet messarissa muutamana päivänä keskustellut, olet valintatilanteessa. Haluatko käydä keskustelua myös oikeassa elämässä. Koen että useat naiset tässä vaiheessa ovat jo valmiita miehen laajemmalle huomiolle, kutsu lounaalle on asianmukainen. Mikäli nainen haluaa tutustua mieheen tarkemmin, mutta ehdotukset tavata oikeasti jäävät kovin kauaksi, tuntenee moni itsensä torjutuksi.

Ja kun olet jo päässyt lounaspöytään, ei liene enää merkistä missä tutustuitte. Nainen on nainen netistäkin löydettynä.

Naisten näkökulmasta

Nuorena poikana päättelin naisten elämän olevan seurustelumielessä huomattavasti helpompaa. Naisilla on seksin säännöstelyn monopoli seurustelusuhteessa. Miehet pokaavat, eli esittävät asiansa niin hyvin kuin osaavat, nainen päättää kuka saa mitä. Mitä kauniimpi ja fiksumpi nainen, sitä paremmat valintamahdollisuudet hänelle annetaan.

Yökerhomaisissa "yhdeksi kerraksi" tilanteissa tämä voi ehkä päteäkkin. Aikojen saatossa olen kuitenkin yhä uudelleen hämmästellyt juuri näiden fiksujen ja kauniiden naisten huonoa onnea miesten suhteen. Törmään suhteellisen usein varsin mielenkiintoisiin naisiin. Noin kolmekymppisiä, hyvin koulutettuja, itsenäisiä ja tuntevat mielenkiintoa myös omaa ulkonäköään kohtaan.

Osa toki harrastaa irtosuhteitakin, mutta harva kuitenkaan Tepon tahtiin. Omasta tavarasta ollaan hieman keskimääräistä tarkempia ja alkeellisimmat "annatko pillua, mua panettaa" yritykset ovat tuhoon tuomittuja.

Tapasin pari vuotta sitten chätissä erinomaisen fiksun yksilön. Kauppakorkean käyneen, omillaan toimiintulevan, hienon vartalon omaavan sinkkunaisen. Kerroin olevani varattu ja etsiväni vain juttuseuraa. Alkuhuuman jälkeen tahti harveni, sain huomiota osakseni lähinnä silloin kun jokin reaalielämän seurustelusuhde oli mennyt solmuun. Kyseltiin miehen mielipidettä, selvennöksiä käytökseemme.

Tänään kuulin että uusin kulta on ihanan huomaavainen. Ensimmäistä yhteistä iltaa seuraavana aamuna oli tiedusteltu tekstiviestitse kuinka yö oli nukuttu. Huomasin ensimmäistä kertaa kysyä miksi niin pienet huomionosoitukset tekevät vaikutuksen. Ainakin itse pidän itsestäänselvänä että tuoreeseen naistuttavaan pidetään kaikin mahdollisin verukkein yhteyttä ja yritetään luoda "huomattavan huomion illuusio", patja jolle naisen on hyvä heittäytyä. Naisethan haluavat olla haluttuja ja huomioituja.

Kuulin että oma isä ei ollut lapsuudessa juuri läsnä ja sen takia puuttuu huolehtivan miehen roolimalli. Pienetkin huomionosoitukset säväyttävät. Keskusteltuamme asiasta päädyimme päätelmään, että hyvin usein naiset antautuvat lihaisempaan suhteeseen tulleensa huomioiduksi, nautittuaan huomion keskipisteenä olemisesta.

Huorarallia

Olin tänään mukana kaverini seurassa kun hän kävi luovuttamassa tukun rahaa ja kaksi kassillista siemennestettä venakolle. Tai noh, itse operaatiota en todistanut, odottelin autossa. Oli taas 50 minuuttia aikaa ihmetellä ihmeellistä maailmaamme.

Tuntuuhan aluksi oudolta, että suuri osa miehistä joutuu näkemään vaivaa karkottaakseen entiset tavishoidot luotaan (jotka vain vilpittömästi haluavat huomiota ja patukkaa) ja toiset taasen puuhastelevat maksullisen seksin saamiseksi. Ehkä loppujen lopuksi kyse on samasta asiasta, pyrkimyksestä saada seksiä ilman jälkivaatimuksia, vain kahdesta hyvin erilaisesta lähestymistavasta.

Nyt uusiosinkkuna siivotessani olen ajatellut kovasti siivousavun hankkimista. Olen päätellyt että yksikään tervejärkinen nainen ei tulisi siivoamaan asuntoani vastikkeetta. On toki ihmisiä jotka väittävät nauttivansa siivoamisesta, mutta aivan ventovieraan asunnon siivoamisesta ei kai saa samaa nautintoa. Siivoojan palkkaaminenkin on käynyt mielessä. Kustannus ehkä olisi siedettävissä, kolme tuntia viikossa satasella ja ei tarvitsi murehtia asiaa.

Seksin ja siivouksen välillä on muitakin yhtymäkohtia kuin sama alkukirjain. Useimmat miehet voivat siivota yksin, aivan kuten myös kykenevät tyydyttämään seksuaaliset tarpeensakin. Mutta luulen, että valtaosa olisi kuitenkin tyytyväisempi jakaessaan urakan naisen kanssa.

Täysin vastikkeetta yksikään nainen ei tule ventovieraan miehen seksuaalisia tarpeita tyydyttämään, vaikka kuinka nauttisi seksistä omassa kotiympäristössään. Suurin ero siivoukseen verrattuna lienee siinä, että seksiapua ei voi ostaa helposti ja laillisesti, ainakaan kohtaamatta yhteisönsä paheksuntaa. Kaverini vaikutti erinomaisen tyytyväiseltä palatessaan, vaikka en usko että kehtaa kertoa äidilleen visiitistään. En ole tosin itsekkään aivan varma, haluaisinko kertoa omalle äiteelleni palkanneeni siivoojan.

Valinnan vaikeutta

Uutta vapautta pitäisi jotenkin hyödyntää. Kai. Olen tähän asti tyytynyt keskusteluasteen ylläpitoon. Osaan naisista tutustuin jo edellisen suhteen aikana, he jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään. Osaan muodostui ystävyyssuhteet ja toisiin vastaavasti panosuhde.

Panosuhteisia keskustelukumppaneita on jäljellä kai kolme. Jostain syystä suhteen loputtua en ole enää ollut niin järin kiinnostunut heistä. Ehkäpä he eivät alunperinkään olleet juuri sitä mitä kaipasin. Yhtä heistä olen tavannut pikaisesti toissapäivänä, tulinkin jo maininneeksi. Ei erityisempi saldo kokonaiselle kuukaudelle.

Yksi hienoimmista naisista johon olen tutustunut, kolmekymppinen hammaslääkäri, on oiva esimerkki naisesta jota mielellään kutsuu ystäväkseen. Älykäs, ystävällinen, vilpitön, itsenäinen. Olen ollut vieraana syntymäpäivillä, kesäjuhlilla, mökillä. Löysimme yhteisen harrastuksenkin, elokuvien päivänäytökset. Luulen, että päivänäytösten rauhallinen ilmapiiri sai molemmat olemaan ajattelematta monimutkaisia kysymyksiä.

Pari vuotta sitten tutustuin yhteen toiseenkin hienoon naiseen. Parikymppinen opiskelija, jota kiltin luonteensa ja fiksuutensa puolesta voidaan pitää erinomaisena seurana koska tahansa. Ja kun ihailtavat henkiset ominaisuudet on vielä yhdistetty lähes täydelliseen vartaloon. 170/47 ei jätä paljoa mielikuvituksen varaan, varsinkin kun vähäisetkin kilot ovat päätyneet oikeisiin paikkoihin. Pieneksi yllätyksekseni hänestä kehittyi vapaiden iltojeni kävelykumppani.

Kummankin kanssa on käyty pitkät ja syvälliset keskustelut omista naisistani ja heidän miehistään, mieltymyksistä ja tarpeista. Ja yhtä luontevasti on olen aina kyennyt sivuuttamaan kaikki likaiset ajatukset heihin liittyen. Kai alitajuisestikin tajusin etten halua loukata heidän älykkyyttään ehdottamalla "sivukäyttöä".

Nyt vapaana poikana on vaikea suhtautua kumpaankaan. Erilaiset ajatukset pyörivät mielessä. Ajattelivatko he aikoinaan että pidättäydyin lähemmästä tuttavuudesta koska olin varattu. Vai olinko kiinnostunut heistä vain ystävinä. Älykäs nainen toki voi ajatella että vastapuolikin on älykäs ja pitäneen selvänä että ymmärsin heidän haluavan minulta vain ystävyyttä ja tyytyneeni kohtalooni turhia urputtamatta.

Juuri nyt parhaalta tuntuisi tulkinta jonka mukaan he molemmat täyttivät tehtävänsä ollessani varattu. He osoittivat että on olemassa myös fiksuja naisia joiden kanssa on miellyttävää olla yhdessä myös ilman intiimiä ulottuvuutta. Ehkä nyt pitäisikin etsiä naisia joissa on paitsi tämä kiinnostava ei-seksuaalinen puoli sekä mahdollisuus nauttia lihallisimmista iloista.

Kokonaisuutta ajatellen parhaana ajatuksena tuntuu olevan vanhojen naistuttavien unohtaminen ja uusiin keskittyminen.

Vanha suola janottaa

Uusiosinkkuaikana on tullut analysoitua entisiä tyttöystäviä ja osin satunnaisempiakin naistuttavuuksia. Välillä tuntuu siltä, että lähes kuka tahansa olisi taas tervetullut visiitille, mutta pienen analysoinnin jälkeen päädyn aina samaan lopputulokseen, he ovat kaikki viallisia. Miksi muuten olisivat "eksiä".

Yleensä kai "entiseksi" päätyy joko se, joka sinut on jättänyt tai se, jonka olet jättänyt. Jos itse olet jonkun dumpannut, on syytä muistella miksi. Asennevammaa löytyy monesta. Vielä selvempi tilanne on jos joku sinut on hylännyt. Voiko selvempää merkkiä enää olla että ette sovi yhteen.

Tuntuu että monet kuitenkin ikävöivät entisiä partnereitaan. Lienekö syynä uskomus että asiat olisivat nyt paremmin ja se, mikä aiemmin ei toiminut, toimisi nyt paremmin. Tai pelko ettei mistään löydy parempaakaan.

Kaikki nämä ja vielä monet muutkin pohdinnat ja teoriat olen käynyt läpi yhden pitkäaikaisimman tuttavuuteni kanssa. Tapasimme vuoden 2004 syksyllä. Haluaisin väittää, että muistan sen kuin eilisen, mutta valitettavasti päälimmäisenä muistikuvana on juuri pääkaupunkiin muuttaneen ylioppilaan ujous. Ja se, että tunsin itseni pahaksi possuksi kun tein kaikkeni päästäkseni tutustumaan tähän uuteen, mutta niin sööttiin tapaukseen. Hävetti jo silloinkin, vaikka olin vain muutaman hassun vuoden vanhempi.

Hän tunsi ehkä minuakin suurempaakin kiinnostusta itse tapaamisia kohtaan, mutta jaksoi moittia suuresta kiinnostuksestani panemista kohtaan. Hänen mielestään olisi ollut asiallista vain herkästi katsoa telkkaria yhdessä ja viettää yö kainalossa, ei patukoiden. Jälkikäteen ajatellen ymmärrettävää, sillä hetkellä tuntui että kelpasin kyllä viihdyttämään ja syöttämään, mutta en tutustumaan jalkojen välissä olevaan aarreaittaan.

Pamputtamaan toki päästiin, vielä samana syksynä. Sivumennen sanoen, pimppailumielessä syksy 2004 on ehkä elämäni parasta aikaa. Näiden kauniiden hoikkien reisien välistä löytyi ehkä ihanin näkemäni pimpero. Persikkaa, cameltoeta, miten kukaan sitä nimettääkään. Terhakkaat, salaisuudet peittävät makoisat ulommat häpyhuulet ovat aina olleet mieleeni. Elämäni nainen, numero 65. Kuinka moni olikaan pitänyt koluta ennen häntä.

Vaikka pimpero on kuinka makoisa tahansa, nainen voi olla happamista happamin. Ainakin voi tuntua siltä. Niin tässäkin tapauksessa. Erilaiset pienet hankaukset, valittelut, mielipide-erot loivat tunteen, että emme kumpikaan saa sitä mitä haluamme. Itse halusin vain vaivatonta pimperoa, toinen vakautta elämäänsä vieraassa kaupungissa. Hän tiesi kyllä asemansa, olinhan jo seurustellut reilun vuoden naisen kanssa josta pääsin lopulta eroon vasta tänä keväänä. Ja se oli asia josta en nähnyt koskaan tarvetta valehdella. En halunnut mutkittaa elämääni esiintymällä vapaana poikana ollessani varattu. Ja monille naisille kun sopii "rakastajattaren" rooli erinomaisesti, saavathan he tuntea olevansa silloin hetkittäisesti halutumpia kuin moni toinen nainen, eli ylempänä miehen arvoasteikossa.

Kun oma oli olemassa ja kaikki meni suhteellisen kivuttomasti, ei tuntunut mielekkäältä jatkaa tätä veivausta. Olihan pimperoa jo päästy kohtuullisesti maistamaan, sitähän sai muiltakin jatkossa, todennäköisesti helpommallakin.

Seuraavana kesänä, vuonna 2005, kehittyi kotiin pientä turbulenssia. Oliko syynä epäilyt pettämiset, päädyin suuremmin harkitsematta ottamaan yhteyttä herkkupimpsaan ja valittelemaan typeriä naisratkaisujani. Julistin tehneeni edellisenä syksynä radikaalin virheen jatkaessani suhdetta väärän naisen kanssa - olisin pitänyt vakavoitua aivan eri naisen kanssa. Tästä heltyneenä neitonen pyyhälsi esittelemään parhaita ominaisuuksiaan puolen vuoden hiljaiselon jälkeen. Juuri sillä hetkellä se tuntui erinomaisen hyvältä kehityssuunnalta, mutta näin jälkikäteen arvioituna toimin harkitsemattomasti. Alistuin anelemaan anteeksiantoa hankalalta naiselta vain siksi, että oman kullan kanssa oli ollut väliaikaista hämminkiä.

Uskon että naisten kanssa pitää noudattaa johdonmukaista linjaa. Jos alussa moitit heitä hankaliksi, et voi myöhemmin uskottavasti pyytää mielipiteitäsi anteeksi. Varsinkin jos parin viikon päästä joudut palaamaan alkuperäiseen kantaasi - kuten tässäkin tapauksessa. Pääsuhteen palattua vanhoille raiteilleen ei Neiti Hankalaakaan jaksanut enää kuunnella. Inhimillisestä näkökulmasta veivaukseni oli julmaa ja kohtuutonta, mutta minkäs teet, hetkellä vanha suola janotti liikaa.

En tiedä kuinka vakavasti vastapuoli otti tämän kurvauksen, mutta ainakin jatkoi nettikeskusteluja kanssani. Tästä alkoi hyvittelyprosessi, jonka epäilen vaikuttaneen suuresti suhtautumiseeni naisia kohtaan. Mutta siitä ehkä pidemmin myöhemmin.

Panopäiväkirja

Neljäs lomapäivä alkoi loistavissa merkeissä. Jo se, että kuukauden vapaaehdoton selibaatti oli eilen päättynyt yhden keväällä tapaamani nuorikon avuliaalla avustuksella (98.) teki heräämisen mukavaksi (kumma kyllä, huomattava aamuseisokki siitä huolimatta - tai ehkä juuri sen takia?). Pääsin aikatauluongelmien takia vain antamaan poskeen autossa, mutta parempi se kuin ei mitään. Erikoisen hyväksi aamun teki kuitenkin se, että alkuviikon puuhasteluni, tämä blogi, antoi elon merkkejä. Sain ensimmäisen kommentin. :P

Epäiltiin blogini uskottavuutta. Turhaan kai vakuuttelen kaiken todenperäisyyttä (mutta totuudessa pyrin silti viimeiseen asti pysyä, en viitsi edes keksiä leikkinimiä, jätän ne asiat vain kertomatta mitkä ulkopuolisille ei kuulu) mutta selitän silti miksi osaan kertoa kuka oli 52. ja kuka 53.

Jo vuosia sitten pohdin kuinka montaa on tullut päryytettyä ja aloin pitää pientä muistikirjaa. Myöhemmin siirsin kirjanpidon elektroniseen muotoon, simppeliksi Excel-taulukoksi. Sarakkeita on muun muassa vuosi, vuodenaika, maa, kaupunki, kansalaisuus, kaupalliset ehdot (maksullinen, maksuton, välimuoto), toteutetut temput (oraali, tavallinen yhdyntä, anaali jne), tapaamisen lukumäärä, suhteen muodostumistapa (yökerho, netti, liftari jne) ja myös ensimmäisen asennuksen paikka (kotona, hotellissa, autossa jne).

Aivan täyttä varmuutta tietenkään ei ole että jokainen merkintä on oikein kirjoissa ja kansissa. On kuitenkin tarkoituksenmukaista puhua Excel-taulukon riveistä, rivillä 52 nyt sattuu olemaan tämä bi-neito ja rivillä 53 2003 syksyllä netistä bongattu maksuton, jonka kanssa tuli tavattua useita kertoja suuseksin ja vaginaalisen yhdynnän merkeissä. Nimen olen unohtanut (tietoturvasyistä taulukossa ei ole ikää eikä nimeä) mutta lukiolaisneito oli kyseessä, sen muistan.

Deittipeliä

Yhden naisen piirittäminen ja pommittaminen on hermoja rassaavaa puuhaa. Olet riippuvainen naisen aikatauluista ja mielialanvaihteluista. Kun itselläsi olisi aikaa ja innostusta käydä vaikkapa leffassa, joudut pohtimaan johtuuko kietäytymisen perusteeksi ilmoitetut opiskelukiireet todellisista kiireistä vai orastavasta kyllästymisestä itseesi. Se jos mikä rassaa pimpannälkäistä poikaa.

Ratkaisuminen ei tietenkään ole altistuminen kohteeksi valitun naisen mielivallalle vaan naisten lukumäärän lisääminen. Uskon että järkevä määrä rinnakkaisille projekteille on kolmesta viiteen. Miesten aikataulut ja tehokkuus on erilaisia, mutta ainakin näin kesäaikaan resursseja tohtisi olla.

Samana päivänä ei tietenkään kannata aloittaa monen eri naisen kanssa nollasta. Paitsi rinnakkain, myös eri vaiheissa. Kun yhden kanssa on päästy jo viikottattaisiin elokuvailtoihin, jaksaa yhtä lämmitellä vielä tekstiviestein. Kun yhden pimpero on saatu tarkastettua, kannattaa ottaa uusi kontakti työn alle.

Omaa haaremia kannattaa hellitellä. Ei ole paljon raskaampaa lähettää hyvänyöntoivotuksia viiteen kertaan. Tai välistä soitella lyhyesti ja "vain kuulostella kuulumisia". Itseasiassa usean projektin rinnakkaintyöstä tuo lisää spontaaniutta. Liikkuessa kaupungilla on suurempi todennäköisyys kulkea ohi jonkun naisen työpaikan tai kodin ja kysäistä mahdollisuutta pikaiseen törmäämiseen. Tai sopivan matkailumahdollisuuden avautuessa on helpompi löytää seuralainen jonka ohjelmistoon se sopii. Mikä tärkeintä, yhden naisen hetkittäiset kiireet tai kiukuttelut eivät keskeytä omaa ajanviettopeliäsi.

Ja mikä onkaan ihanampaa kuin kuulla kolmelta naiselta sama kysymys: "mitä teet illalla"?

Suuntautumisista

Jos pippeliä ja pimperoa käytettäisiin yhdessä vain lisääntymistarkoituksissa, ei tarvitsisi paljoa pohtia erilaisia seksuaalisia suuntautumuksia. On kuitenkin liene yleisesti hyväksytty tosiasia että suurin osa käytöstä on niin sanottua huvikäyttöä, eli seksiä.

Huvikäyttö määritelmänsä mukaisesti on hupaisaa, eli hauskaa. Seksi siis liene sallittua ja hyväksyttyä myös yksin, samaa sukupuolta olevien partnereiden kanssa sekä myös suuremmalla porukalla.

Tapasin muutama vuosi sitten lesboneidon. Ensitutustuminen tapahtui pienessä sekasukuisessa porukassa, mutta huomasimme pian tulevamme juttuun myös kaksistaan. Yksi puheenaihe oli ylitse muiden, naiset. Havaitsimme olevamme kiinnostuneita samasta asiasta.

Poikamaisuus paistoi paitsi pukeutumisesta myös hiustyylistä, ja ehkä jokin "hienohelmaisuus" loisti poissaolollaan. Kasvoiltaan hän oli söötti, ei olisi varmaan kauhean väärin kuvailla häntä kauniiksi pojaksi.

Miehistä hän ei ollut seurustelumielessä kiinnostunut, mutta oli toki kokenut "miestä", parien muodossa. Kertomansa mukaan häntä "heteroyökerhoissa" pääasiassa lähestyivät naiset, miesten pysytellessä taka-alalla. Ehdotuksien sisältö oli aina sama, "kiinnostaisiko sinua lähteä minun ja mieheni kanssa jatkoille". Jotkut onnelliset miehet pääsivät tutustumaan lähemminkin hänen kauniiseen rasiaansa, mutta pääsääntöisesti miehille jäi katsojan rooli.

Olin itse nuorempana pitänyt paneskelevan parin katselemista varsin perverssinä, jos kerta lähietäisyydellä sattuu olemaan, miksi rajoittua vain katselemiseen? Ajatus kahdesta naisesta yhdessä tuntui kuitenkin varsin houkuttelevalta, myös siinä tapauksessa että mitään muuta ei ole tarjolla.

Tapailin poikatyttöä viikottain, käytin syömässä, näytätin elokuvia. Hieman puolivahingossa hän lopulta jäi luokseni myös yöksi, samaan sänkyyn. En voi väittää enää muistavani yksityiskohtia, mutta naisista keskustelu viehättävän naisen (pieni poikamaisuus tuntui kiihottavan sekin) tuntui nostattavan pikkuveikkaakin. Veikkaan että vilpitön kaveruus "jätkien kesken" ja halu auttaa sai hänet tarttumaan kalustani ja veivaamaan sen finaaliin, manuaalisesti (75.).

Muutama päivä myöhemmin pääsin vastaamaan palvelukseen - joskin epäilen että ilo oli pääasiassa omani. Sain luvan esitellä omaa kieltäni kauniille persikkapimpsalle, josko vaikka tuntuisi erilaiselta kuin useampien naisten. Kielityö tuntui palkitsevalta vaikka tiesin että mitään muuta luvassa ei olisikaan.

Tutustuttuamme näin tarkemmin yhteistyömme jatkui myöhemmin myös toisella rintamalla. Tutustutin hänelle pari tuntemaani bi-henkistä neitokaista (52. ja 78.) ja pääsin seuraamaan tyttöjen keskinäisiä lemmenleikkejä. Mahdollisuutta lähempää syventymistä lesbotyttöseeni ei valitettavasti silloin avautunut, mutta ei pidä surra sitä mikä jäi saamatta, on iloittava siitä mitä sai.

Miksi pitää saada uutta?

Naisen houkutteleminen panohommiin on tunnetusti vaivalloista. Pitää pystyä vakuuttamaan nainen omasta kelpoisuudestaan. Kun pääsylippu rakkauden tunneliin lopulta on saatu, ovat seuraavat visiitit yleensä vaivattomampia. Joskus naiset suorastaan itse ehdottavat lisäkäyttöä.

Järkevä mies tietysti pitäytyisi yhdessä sänkypartnerissa. Sanotaanhan että seksikin on parempaa tutun partnerin kanssa jonka halut ja kyvyt tiedetään. Miksi sitten hyvätkin valloitukset hylätään ja lähdetään etsimään uusia? Ainut mahdollinen selitys lienee se, että alunperinkään tärkein asia ei ollut seksi itsessään.

Eläimillä on tarve jatkaa sukuaan. Pyrkimys varmistamaan omien jälkeläisten kilpailukyky, oman geneettisen koodin leviämien tulevissa sukupolvissa. Naarailla yhden latingin hautominen kestää huomattavan pitkään. Ihmisnaarailla käytännössä sykli on yksi vuosi per jälkeläinen. On ilmeistä että jälkeläisen isän valinta on tehtävä huolellisesti, mahdollisuuksia jälkeläisen saamiseen on rajoitetusti.

Urokset sen sijaan voivat levittää sukusolujaan vaikka päivittäin. Useaampaankin naaraaseen. Urokset eivät voi käyttää paljoo aikaa naaraan valintaan, sekin aika on kannattaa käyttää itse työhön, eli paritteluun mahdollisimman useamman naaraan kanssa.

Voiko nykyihmistäkin ohjata - edes hieman - näin lapsellisen looginen luonnonjärjestys? Ehkä.

Vai ovatko nykymiesten keräilyinnostuksen syyt kulttuurissamme. Kautta aikain on ihasteltu menestyviä miehiä ja yhtenä menestyksen mittarina on aikojen alusta ollut naisten suosio, eli saadun pimperon määrä. Mitä nuorempaa, kauniimpaa ja pienempää - sitä parempi. Teppokin on kova jätkä kun patukoi 100 naista vuodessa.

Harvat pitävät kuitenkaan julkisesti suurta numeroa kaadoistaan. Kaveripiireissä toki puhutaan ja kehuskellaan, mutta tuskin saunailtojen hörötykset saavat miehiä käyttämään merkittävän osan ajastaan ja resursseistaan naisten jahtaamiseen - vain ollakseen suosittu kavereittensa keskuudessa.

Itse uskon että syy on paljon raadollisempi. Pimperon saannin näennäinen vaikeus johtaa kilpailuviettiin. Ei kavereita tai suurta maailmaa vastaan. Mies haluaa tietää pystyykö hänkin saamaan sitä ihailtua, tarkoin säännösteltyä, salamyhkäistä herkkua - olenko tarpeeksi kova jätkä saadakseni tätä prinsessaa? Jokainen kaato tuo lisää omatuntopisteitä. Vaikka seksikokemus itsessään olisi ollut kuinka hyvä tahansa - tieto siitä että kykenin taas houkuttelemaan yhden uuden neidon tyydyttämään tarpeitani ylittää sen moninkertaisesti. Ero on niin huima että muuten tehokkuutta toiminnassaan arvostava mies jättää vanhat saaliit pitämään tekstiviestimonologia ja käyttää kaiken energiansa uusien uhrien jahtaamiseen. Sairasta.