Suuntautumisista

Jos pippeliä ja pimperoa käytettäisiin yhdessä vain lisääntymistarkoituksissa, ei tarvitsisi paljoa pohtia erilaisia seksuaalisia suuntautumuksia. On kuitenkin liene yleisesti hyväksytty tosiasia että suurin osa käytöstä on niin sanottua huvikäyttöä, eli seksiä.

Huvikäyttö määritelmänsä mukaisesti on hupaisaa, eli hauskaa. Seksi siis liene sallittua ja hyväksyttyä myös yksin, samaa sukupuolta olevien partnereiden kanssa sekä myös suuremmalla porukalla.

Tapasin muutama vuosi sitten lesboneidon. Ensitutustuminen tapahtui pienessä sekasukuisessa porukassa, mutta huomasimme pian tulevamme juttuun myös kaksistaan. Yksi puheenaihe oli ylitse muiden, naiset. Havaitsimme olevamme kiinnostuneita samasta asiasta.

Poikamaisuus paistoi paitsi pukeutumisesta myös hiustyylistä, ja ehkä jokin "hienohelmaisuus" loisti poissaolollaan. Kasvoiltaan hän oli söötti, ei olisi varmaan kauhean väärin kuvailla häntä kauniiksi pojaksi.

Miehistä hän ei ollut seurustelumielessä kiinnostunut, mutta oli toki kokenut "miestä", parien muodossa. Kertomansa mukaan häntä "heteroyökerhoissa" pääasiassa lähestyivät naiset, miesten pysytellessä taka-alalla. Ehdotuksien sisältö oli aina sama, "kiinnostaisiko sinua lähteä minun ja mieheni kanssa jatkoille". Jotkut onnelliset miehet pääsivät tutustumaan lähemminkin hänen kauniiseen rasiaansa, mutta pääsääntöisesti miehille jäi katsojan rooli.

Olin itse nuorempana pitänyt paneskelevan parin katselemista varsin perverssinä, jos kerta lähietäisyydellä sattuu olemaan, miksi rajoittua vain katselemiseen? Ajatus kahdesta naisesta yhdessä tuntui kuitenkin varsin houkuttelevalta, myös siinä tapauksessa että mitään muuta ei ole tarjolla.

Tapailin poikatyttöä viikottain, käytin syömässä, näytätin elokuvia. Hieman puolivahingossa hän lopulta jäi luokseni myös yöksi, samaan sänkyyn. En voi väittää enää muistavani yksityiskohtia, mutta naisista keskustelu viehättävän naisen (pieni poikamaisuus tuntui kiihottavan sekin) tuntui nostattavan pikkuveikkaakin. Veikkaan että vilpitön kaveruus "jätkien kesken" ja halu auttaa sai hänet tarttumaan kalustani ja veivaamaan sen finaaliin, manuaalisesti (75.).

Muutama päivä myöhemmin pääsin vastaamaan palvelukseen - joskin epäilen että ilo oli pääasiassa omani. Sain luvan esitellä omaa kieltäni kauniille persikkapimpsalle, josko vaikka tuntuisi erilaiselta kuin useampien naisten. Kielityö tuntui palkitsevalta vaikka tiesin että mitään muuta luvassa ei olisikaan.

Tutustuttuamme näin tarkemmin yhteistyömme jatkui myöhemmin myös toisella rintamalla. Tutustutin hänelle pari tuntemaani bi-henkistä neitokaista (52. ja 78.) ja pääsin seuraamaan tyttöjen keskinäisiä lemmenleikkejä. Mahdollisuutta lähempää syventymistä lesbotyttöseeni ei valitettavasti silloin avautunut, mutta ei pidä surra sitä mikä jäi saamatta, on iloittava siitä mitä sai.